Finnishhammockman'sAurora Cast & Weather Station

Kilpisjärvi, Suomi69.02°N, 20.88°E
True North● mitataan…
Tänä yönä
Lasketaan…
Piirretään...
Kp nyt–1 min
Boyle–kV
Bz–nT
Nopeus–km/s
KIL magn–nT/min
Näkyvyys–%
ⓘ︎ Lisätietoa
Tuomio tulee samasta laskennasta kuin aiempi Mene ulos tänään -kortti. Päivällä se perustuu tulevan yön ennusteeseen. Pimeällä se lasketaan mittauksista: aurinkotuuli (Boyle), eteläinen Bz (20 min keskiarvo: Kilpisjärvellä mikä tahansa eteläinen Bz = lisäpiste, etelämpänä alle −5 nT tai alle −3 nT vähintään 20 min; alle −10 nT = kaksi), Kp nyt (Kilpisjärvellä Kp 1 = lisäpiste, 2 = kaksi; etelämpänä rajat ovat korkeammat), pilvien näkyvyys ja Kilpisjärven magnetometri (voimakas häiriö yli 15 nT/min on suorin merkki revontulista juuri nyt ja riittää yksin "Lähde ulos" -tuomioon, ellei taivas ole lähes umpipilvessä). Lähes umpipilvessä (yli 85 %) tuomio on enintään "Seuraa tilannetta" ja täysin pilvessä (yli 95 %) "Ei tänä yönä", ellei aurinkotuuli ole myrskytasolla (Boyle yli 100 kV), ja jos yön paras ikkuna on vasta edessä, tuomio ei ole "Ei tänä yönä". Näkyvyys on Kilpisjärven lähellä ensisijaisesti FMI:n kyläkeskuksen havaitsema pilvisyys (kahdeksasosina, 10 min välein; yksikkörivillä "% · FMI"), koska pilvimalli voi erehtyä pahastikin. Jos havaintoa ei ole, se on mallin arvio: se osuus taivaasta, joka pilvien läpi todennäköisesti näkyy juuri nyt (alapilvet painavat eniten – alle 10 % ei haittaa, yli 70 % on lähes peitossa – keskipilvet noin puolella ja yläpilvet viidenneksellä). Kp nyt on NOAA SWPC:n minuutin välein päivittyvä arvio. Se kasvaa kunkin 3 tunnin jakson aikana ja alkaa alusta jakson vaihtuessa (00, 03, 06… UTC eli nyt Suomessa klo 03, 06, 09…), joten jakson ensimmäisen tunnin ajan ruudussa on suurempi kahdesta: oma arvio tai edellisen jakson loppuarvo (yksikkörivillä "ed. 3 h"); jos se puuttuu tai on yli 20 min vanha, ruudussa on virallinen 3 h Kp (yksikkörivillä "3 h"). KIL magn on Kilpisjärven magnetometrin (tai valitun sijainnin lähimmän aseman) kentän muutosnopeus viimeisen 5 minuutin aikana: alle 5 nT/min hiljaista, 5–15 kohtalainen ja yli 15 voimakas paikallinen häiriö – usein merkki revontulista juuri nyt. Luvut ovat tämän hetken arvoja, ikkuna ja kello koko yön ennuste.

Yökello: Koko vuorokausi yhdellä silmäyksellä: keskiyö ylhäällä, keskipäivä alhaalla, joten yö täyttää kellon yläpuoliskon. Kehät ulkoa sisään: pimeys (keltainen = valoisaa, violetti = hämärä, tumma = pimeää), kuu (kaari kun kuu on taivaalla), selkeää (vihreän voimakkuus = osuus ECMWF:n 51 laskelmasta, joissa pilvisyys alle 30 %) ja Kp (NOAA, himmeä = ennuste). Vihreä hehkukaari = yön paras ikkuna, violetti katkoviiva = magneettinen keskiyö, valkoinen viisari = nyt. Taustan revontulihehku voimistuu yön Kp-ennusteen mukaan, tunturisiluetti on oma maastosi lännestä pohjoisen kautta itään (sama korkeusmalli kuin Horisontti-kortissa, korkeus liioiteltu) ja kuu näkyy oikeana vaiheenaan. Samat laskelmat kuin Tämä yö -kortissa.
Tilanne nyt
Lasketaan...
Haetaan tuoretta dataa...
Tämä yö
▸
Kootaan...
Yön olosuhteet yhdellä silmäyksellä, klo 17–08 valitussa sijainnissa:

Pimeys – tumma = aurinko alle −12° (riittävän pimeää), violetti = hämärä, keltainen = valoisaa.
Kuu – vaalea palkki kun kuu on taivaalla; mitä kirkkaampi palkki, sitä täydempi kuu.
Selkeää – vihreän osuus = kuinka moni ECMWF:n 51 laskelmasta antaa tunnille alle 30 % pilvisyyden.
Kp – NOAA:n ennuste 3 tunnin jaksoille (himmeä = ennuste, kirkas = toteutunut).
Boyle – aurinkotuulen kytkentä Maan magneettikenttään juuri nyt (kV), mitattuna L1-pisteessä. Näkyy toteutuneena käyränä: sitä ei voi ennustaa tunteja eteenpäin, koska aurinkotuuli mitataan vasta noin tunti ennen kuin se saapuu Maahan. Viivat 20 ja 50 kV.
Magneettinen keskiyö – hetki, jolloin olet revontulirenkaan yöpuolen keskellä; alamyrskyt ovat silloin tavallisimpia.

Paras ikkuna lasketaan tunneittain: pimeys × selkeän todennäköisyys × Kp-ennuste × kuun haitta. Ikkuna = parhaan tunnin ympärillä olevat tunnit, jotka ovat vähintään 75 % parhaasta. Arvio on suuntaa antava: revontulet tulevat usein äkillisinä alamyrskyinä, joita ennusteet eivät tavoita.
Horisontti pohjoiseen
▸
Lasketaan maastoa...
Näkymä pohjoiseen omasta sijainnistasi, lännestä (L) itään (I). Maaston siluetti on laskettu korkeusmallista (Open-Meteo, 90 m) 61 suuntaan 0,3–40 km etäisyydelle, maan kaarevuus ja ilmakehän taittuminen huomioiden – se kertoo, kuinka korkealle tunturit peittävät taivasta juuri tästä paikasta. Laskettu kerran sijaintia kohden ja tallennettu puhelimeen.

Revontulivyöhyke on NOAA:n OVATION-mallista (todennäköisyys vähintään 10 %) omalla pituuspiirilläsi: vihreä alareuna noin 110 km ja punertava yläreuna noin 250 km korkeudella, katselukulma laskettu geometrisesti. Himmeä vihreä alla = kauempana pohjoisessa oleva osa vyöhykettä. Arvio on suuntaa antava: todellinen revontuli liikkuu minuuteissa.

Tähdet ovat oikeilla paikoillaan (Pohjantähti, Otava, Kassiopeia, kirkkaimmat tähdet) – niistä voi tunnistaa suunnan maastossa. Päivällä näkymä näyttää tilanteen yön parhaana hetkenä.
satelliitti: ...
Bz / Bt
Magneettikentän suunta · live
…
▸
viimeiset 6 h · ┊ = nyt
Bz Bt
Mitä pienempi (negatiivisempi) Bz ja suurempi Bt, sitä parempi revontulien kannalta. Haetaan tuoretta dataa NOAA:lta.
Nopeus
Aurinkotuulen nopeus · live
…
▸
viimeiset 6 h · ┊ = nyt
Aurinkotuulen nopeus 1,5 miljoonan km päässä. "Tavallinen" nopeus n. 300 km/s, koronan aukoista voi puhaltaa jopa 800 km/s.
Tiheys
Protonien määrä · live
…
▸
viimeiset 6 h · ┊ = nyt
Aurinkotuulen sisältämien protonien määrä kuutiosenttimetrissä. Suurempi luku on parempi revontulien näkymisen kannalta.
Yhdistetyt mittarit
Boylen indeksi
Laskettu live-datasta · Yli 100 kV → Kp5
…
▸
viimeiset 6 h · ┊ = nyt
Lasketaan osuuksia...
ⓘ︎ Lisätietoa
Alle 20 kV: magneettikenttä yleensä liian rauhallinen. Yli 400 kV: voimakas magneettinen myrsky. Laskettu kaavalla Φ = 10⁻⁴·v² + 11.7·B·sin³(θ/2) tuoreesta Bz/By/nopeus-datasta.
Tämä kertoo geomagneettisesta aktiivisuudesta — ei suoraan siitä näetkö revontulet. Näkyvyyteen vaikuttavat myös pilvisyys, pimeys ja sijainti. Katso "Mene ulos tänään?" kokonaisarviota varten.
By
Sivusuuntainen komponentti · live
…
▸
viimeiset 6 h · ┊ = nyt
Kun Bz on positiivinen ja By:n itseisarvo suurempi kuin Bz, voi tapahtua heikompaa magneettista rekonnektiota ja revontulia silti muodostua.
VxBz / paine
Laskettu live-datasta
…
▸
VxBz riippuu nopeudesta ja negatiivisen Bz:n itseisarvosta (0, jos Bz on positiivinen). Dynaaminen paine riippuu tiheydestä ja nopeudesta.
Ennuste & havainnot
Kp-indeksi, toteutunut + ennuste
NOAA · haetaan...
…
Kp 5
Kp<5
5 · G1
6 · G2
7 · G3
8-9 · G4
9o · G5
Kp 5 tai yli · historia
Avaa kortti hakeaksesi historian.
Myrskyt kuukausittain · 1932 →
NOAA:n virallinen "Estimated Planetary K index" -kaavio, samat värit ja asteikko kuin spaceweather.gov:ssa. Jokainen pylväs on 3 tunnin mittausjakso, viimeiset 3 vuorokautta.
Uusin pylväs on n. 3-4 tunnin viiveellä — NOAA tarvitsee tämän ajan datan käsittelyyn ennen julkaisua. Tuoreimman arvion näet "SWPC-Kp, viimeiset 3h" -kortista.
Kp-ennuste 27 vrk
NOAA · haetaan...
▸
Haetaan...
NOAA:n 27 päivän avaruussääennuste, julkaistaan kerran viikossa (maanantaisin). Palkki on päivän suurin ennustettu Kp, väri G-asteikon mukaan kuten Kp-kortissa.

Mihin ennuste perustuu: Aurinko pyörähtää Maasta katsoen kerran noin 27 päivässä. Pitkäikäiset koronan aukot, joista virtaa nopeaa aurinkotuulta, osoittavat siksi kohti Maata uudelleen samassa rytmissä - jos jokin päivä oli myrskyinen, sama päivä 27 vrk myöhemmin on usein taas aktiivinen. Ennuste on hyvä suunnitteluun (minä viikkoina kannattaa varata aikaa), mutta se ei ennusta äkillisiä koronan massapurkauksia (CME), joista suurimmat myrskyt tulevat. Ne näkyvät vasta 1–3 vrk ennusteessa ja CME-kortissa.

Lähde: NOAA Space Weather Prediction Center, 27-day Space Weather Outlook.
Aurinkosykli
NOAA · auringonpilkkuluku · haetaan...
▸
Haetaan...
Auringonpilkkujen määrä vaihtelee noin 11 vuoden jaksoissa. Ohut viiva on kuukauden pilkkuluku, paksu 13 kuukauden tasoitettu arvo (jolla syklin huippu ja minimi virallisesti määritetään - siksi se loppuu puoli vuotta ennen nykyhetkeä) ja katkoviiva NOAA:n virallinen ennuste vaihteluväleineen. Oranssit pylväät ovat Kp ≥ 5 -myrskytunnit vuosittain Kp-kortin kuukausijakaumasta, jos se on laskettu.

Lähde: NOAA SWPC (havaitut: SILSO / Royal Observatory of Belgium; ennuste: NOAA). Myrskytunnit: GFZ Potsdam.
Hp30 · puolen tunnin tarkkuus
GFZ · haetaan...
…
5
Hpo on Kp:n kaltainen geomagneettinen indeksi, mutta kahdella olennaisella erolla. Se lasketaan 30 minuutin (Hp30) tai tunnin (Hp60) jaksoissa Kp:n kolmen tunnin sijaan, ja se on avoin ylospain: Kp ei voi ylittaa arvoa 9, Hpo voi. Lyhyt voimakas purkaus nakyy siis Hp30:ssa teravana piikkina, kun Kp latistaa sen kolmen tunnin keskiarvoon.
Lahde: GFZ Helmholtz Centre for Geosciences. Varit ovat samat kuin Kp-kortissa, joten kortteja voi verrata suoraan. Katkoviiva on tason 5 kohdalla (myrskyraja). Uusin arvo tulee tyypillisesti noin tunnin viiveella.
Kp-ennuste, 3 vrk
NOAA · korkeat leveysasteet · live
▸
Kp 5
NOAA:n virallinen 3 vuorokauden Kp-ennuste korkeille leveysasteille (mm. Kilpisjärvi). Toisin kuin yllä oleva kortti, tämä on oikea ennuste — ei toteutunut mittaus. Piirretty suoraan NOAA:n raakadatasta samalla tyylillä kuin toteutunut-kaavio.
SWPC-Kp, viimeiset 3 h
NOAA · minuuttitason estimaatti
…
▸
viimeiset 3 h
Tiheämpi, minuutin tarkkuudella päivittyvä Kp-estimaatti — nopeampi "nyt-tilanne"-mittari kuin virallinen 3 tunnin Kp. Sama väriasteikko: vihreä rauhallinen, keltainen/punainen kohonnut.
Dst-indeksi
NOAA (Kyoto) · haetaan...
…
viimeiset 48 h
Dst kuvaa rengasvirran (ring current) voimakkuutta noin 25 000-30 000 km korkeudella päiväntasaajan ympärillä. Voimakas tippuminen ennakoi geomagneettisen myrskyn alkua, usein ennen kuin Kp ehtii reagoida. Lähde: World Data Center for Geomagnetism, Kyoto (NOAA:n välittämänä).
Röntgenvuo
GOES · haetaan...
…
▸
viimeiset 6 h (log-asteikko)
Auringonpurkausten (flare) voimakkuusluokka A/B/C/M/X (kukin 10x edellistä voimakkaampi). Iso purkaus ennakoi usein muutaman päivän viiveellä saapuvaa CME:tä ja mahdollista geomagneettista myrskyä - ei suoraan revontulia juuri nyt, mutta hyvä varhaisvaroitus tulevalle. Lähde: NOAA GOES.
ⓘ︎ Lisätietoa
M-luokan purkauksista n. 40–60 % tuottaa CME:n, X-luokassa osuus on 75–90+ %. Ei siis automaattinen — katso alta viimeaikaiset purkaukset ja "CME:t" -kortti tarkemmalle arviolle.
Lasketaan viimeaikaisia purkauksia...
Koronan massapurkaukset (CME)
NASA DONKI · haetaan...
…
▸
Lasketaan viimeisimpiä koronan massapurkauksia...
Aurinko juuri nyt
NASA SDO · 3 aallonpituutta · napauta avataksesi
…
▸
Ladataan kuvia...
CME-kartta (live)
cmetracker.ai · viimeiset 90 vrk · napauta avataksesi
▸
Ladataan karttaa...
3 vrk ennuste
NOAA SWPC · haetaan...
…
▸
Haetaan NOAA:n 3 vrk:n ennustetta...
Magnetometri
Kilpisjärvi (KIL) · haetaan...
…
▸
viimeiset 5 min
Haetaan asemadataa...
Revontuliovaali
aurorainfo.eu (NOAA-pohjainen) · live
▸
Näyttää arvion revontulialueen laajuudesta. Kuva haetaan aurorainfo.eu:n kautta (perustuu NOAA:n OVATION-malliin) — sama, aina tuore lähde.

Kokonaisteho on NOAA:n OVATION-mallin arvio siitä, kuinka paljon energiaa revontulirengas pohjoisella pallonpuoliskolla säteilee, gigawatteina. Yksi luku kertoo koko ovaalin voimakkuuden: kun teho kasvaa, rengas myös laajenee etelämmäksi. Karkea nyrkkisääntö (ei virallinen asteikko): alle 20 GW hiljaista, 20–50 kohtalaista, 50–100 voimakasta, yli 100 GW poikkeuksellista. Arvo on 30 minuutin ennuste ja päivittyy 5 minuutin välein.
Revontulikartta
NOAA OVATION · liikuteltava kartta · napauta avataksesi
▸
Ladataan karttaa...
0 45%+
Revontulien todennäköisyys (NOAA OVATION). Asteikko on sidottu NOAA:n omiin prosenttilukuihin - voit verrata alla olevaan sijaintikohtaiseen lukuun.
Napapiiri (66,56°N) · leveyspiirit 1° välein pohjoisessa, pituuspiirit 15° (= 1 h aurinkoaikaa)
Maastokartta
Topografinen · mittaus · napauta avataksesi
—
▸
Ladataan karttaa...
Karttapohja: OpenTopoMap (korkeuskäyrät 10 m, nimetyt tunturit ja korkeudet näkyvät zoomatessa). Korkeudet: Open-Meteo (90 m korkeusmalli).
Saanan näkymäetäisyydet
1029 m · 8 ilmansuuntaa · napauta avataksesi
▸
20 40 60 80 100 ▲ SAANA 1029 m N 40–80+ km NE 30–70 km E 20–50 km SE 25–60 km S 30–70 km SW 40–80 km W 50–90+ km NW 50–100+ km
N · Pohjoinen 40–80+ km
Mallan tunturit lähialueella, sitten Norjan vuoret. Kirkkaalla säällä jopa Lyngenin vuonon suuntaan.
NE · Koillinen 30–70 km
Käsivarren erämaan tunturit (esim. Jehkas-alue ja kauempana Haltin suunta).
E · Itä 20–50 km
Käsivarren erämaa ja Suomen puolen tunturiketjut.
SE · Kaakko 25–60 km
Avoimempi näkymä Suomen Lappiin, matalampia tuntureita ja laaksoja.
S · Etelä 30–70 km
Kilpisjärven kylä ja järvi alapuolella, kauempana Muotkatakan suunta ja eteläisemmät tunturit.
SW · Lounas 40–80 km
Ruotsin puolen tunturit (Pältsa-alue ym.), laajoja näkymiä.
W · Länsi 50–90+ km
Kilpisjärvi-järvi alapuolella + Ruotsin vuoristo. Yksi pisimmistä näkymistä.
NW · Luode 50–100+ km
Norjan vuoret (mm. Paras/Barras) ja kirkkaalla säällä jopa Lyngenin alueelle.
Arviot perustuvat huipun korkeuteen (1029 m) ja ympäröivän maaston muotoon - todellinen näkyvyys riippuu aina ilmanlaadusta ja sään kirkkaudesta. "+" tarkoittaa että poikkeuksellisen kirkkaalla säällä näkymä voi ulottua vielä pidemmälle.
Välimatkat kylästä
linnuntietä · 7 kohdetta · napauta avataksesi
▸
Ladataan karttaa...
ⓘ︎ Lisätietoa
Etäisyydet linnuntietä Kilpisjärven kylästä (K-Market Kilpishalli, 69.0167°N, 20.8752°E). Maantiematka on aina pidempi — Norjan puolella selvästi, koska tie kiertää vuonoja. Tromssan luku on keskustaan. Vihreät ovat retkikohteita: rajapyykki 479 m ja Halti 1324 m, Suomen korkein kohta.
Revontulien todennäköisyys
NOAA OVATION · haetaan...
…
▸
NOAA:n OVATION Prime -malli laskee revontulien näkyvyystodennäköisyyden joka asteen ruudulle koko maapallolla reaaliaikaisesta aurinkotuulesta - ei siis yleinen Kp-lukema, vaan arvio juuri sinun sijainnillesi.
Tiedotteet
NOAA SWPC · live
…
▸
NOAA SWPC:n julkaisemat hälytykset ja ennakkovaroitukset (kaikki tyypit, ei vain revontulet). Haetaan...
Pilvisyys paikkakunnalla
Haetaan Kilpisjärven tiedot...
Pilviennuste, 9 vrk
Yön pilvisyys: alapilvet täysin, keski ½, ylä ⅕ ·
▸
Kauemmas mentäessä ennusteen datapisteitä on harvemmassa (6h välein 3h sijaan) - tarkkuus heikkenee. Vihreä = kirkasta.
Pilviennusteen varmuus
ECMWF ensemble · 51 laskentaa · haetaan...
▸
Haetaan...
Tavallinen pilviennuste on yksi laskelma. Ensemble-ennusteessa sama sää lasketaan 51 kertaa hieman eri lähtötiedoilla, koska ilmakehän alkutilaa ei tunneta täsmälleen. Jos lähes kaikki laskelmat näyttävät selkeää, ennuste on varma; jos ne hajoavat, ennuste on kolikonheitto riippumatta siitä, mitä yksittäinen ennuste väittää.

Palkki näyttää, kuinka moni 51 laskelmasta antaa tunnille selkeää (pilvisyys alle 30 %; alapilvet painavat eniten – alle 10 % ei haittaa, 30–50 %:ssa aukot umpeutuvat nopeasti ja yli 70 % on lähes peitossa – keskipilvet noin puolella ja yläpilvet viidenneksellä, koska revontulet näkyvät ohuen yläpilven läpi), puolipilvistä (30–70 %) tai pilvistä (yli 70 %). Mukana vain pimeät tunnit valitussa sijainnissa (aurinko alle −12°; valoisampina vuodenaikoina −6° tai auringonlasku).

Lähde: ECMWF IFS ensemble (0,25°, noin 25 km ruutu) Open-Meteon kautta. Päivittyy kahdesti vuorokaudessa; sovellus hakee uudelleen tunnin välein.
Pilvet juuri nyt · satelliitti
EUMETSAT · infrapuna, myös yöllä · napauta avataksesi
▸
Infrapunasatelliittikuva Pohjois-Skandinaviasta
ⓘ︎ Lisätietoa
EUMETSATin MTG-satelliitin infrapunakuva (10,5 µm), uusi kuva n. 10 min välein. Lähialue on noin 235 × 235 km Kilpisjärven ympäriltä, laaja alue koko Pohjois-Skandinavia. Vaalea = kylmä, korkea pilvi; tumma = lämmin pinta eli yleensä selkeää. Satelliitti on päiväntasaajan yllä, joten näin pohjoisessa kuva on loivasta kulmasta venynyt ja karkea. Talvella luminen, kylmä maa voi näyttää yhtä vaalealta kuin pilvi, ja matalat pilvet erottuvat heikosti.
Sää
Sää nyt
…
▸
—
—
 
—
ⓘ︎ Lisätietoa
Luvut ovat mallin ennuste kuluvalle tunnille, eivät havaintoaseman mittaus — mitattuja lukemia saat Sääasemahavainnot-kortista. Vaihteluvälit ovat viimeisen 24 h ajalta. Tuuli metreinä sekunnissa kuten muuallakin sivulla.

Sade on ennuste eteenpäin: Sade seur. 6 h on suurin tuntikohtainen todennäköisyys sille, että sataa vähintään 0,1 mm (ja millä tunnilla se on suurin), Määrä seur. 6 h mallin ennustama sademäärä yhteensä (vesiarvona; lumena tuleva sade myös senttimetreinä). Nauhassa jokainen tunti 12 h eteenpäin: luku on todennäköisyys, pylvään korkeus määrä ja väri todennäköisyys (vihreä alle 20 %, keltainen 20–39, oranssi 40–59, punainen 60+; sininen = lunta). "Takana 24 h" on mallin arvio jo sataneesta. Todennäköisyys ja määrä ovat eri suureita: 80 % ja 0,2 mm tarkoittaa todennäköistä mutta heikkoa sadetta.
Sade ja lumisade
nyt + 24 h ·
…
▸
ⓘ︎ Lisätietoa
"Lumi"-% on sateen todennäköisyys niinä tunteina joina malli ennustaa sateen tulevan lumena (lämpötila ≤1°C ja lumimäärä >0) - ei erillinen, itsenäinen lumitodennäköisyys, koska sitä ei ole tarjolla omana suureenaan. mm = vesisateen määrä, cm = lumen määrä (mallin arvio, ei mittaus).
Sademäärä, useampi vrk
·
…
▸
ⓘ︎ Lisätietoa
mm = koko vuorokauden vesisademäärä, cm = koko vuorokauden lumimäärä (mallin arvio, ei mittaus), % = sateen todennäköisyyden päivän huippuarvo. Sademäärän ennustettavuus heikkenee selvästi noin 5 vrk jälkeen - viimeiset päivät ovat suuntaa-antavia.
Tuuli
nyt + 24 h ·
…
▸
Tuuli ja puuska 10 m korkeudessa (m/s), suunta josta tuulee. Palkki kuvaa puuskan voimakkuutta suhteessa tunnin voimakkaimpaan puuskaan.
Tuuli, useampi vrk
·
…
▸
Vuorokauden voimakkain tuuli ja puuska (m/s), vallitseva suunta.
Ilmanpaine
viimeiset 24 h ·
…
▸
MIN 24 H
—
MAX 24 H
—
—
ⓘ︎ Lisätietoa
Merenpinnan tasoon palautettu paine (pressure_msl), jotta luku on vertailukelpoinen eri korkeuksilla. Nopeasti laskeva paine ennakoi matalapainetta ja pilviä, nouseva selkenemistä. Nyrkkisääntö: yli 1 hPa tunnissa on nopea muutos.
Näkyvyys
viimeiset 24 h ·
…
▸
MIN 24 H
—
MAX 24 H
—
ⓘ︎ Lisätietoa
Vaakanäkyvyys kilometreinä. Alle 1 km on sumua (punainen), 1–5 km utuista (oranssi). Malli antaa arvoja noin 80 km asti, joten yläpää on käytännössä ”kirkas” eikä tarkka mittaus. Huomaa että taivas voi olla pilvetön ja näkyvyys silti heikko — pilvisyysprosentti ei kerro sumusta mitään.
Lämpötila
viimeiset 24 h ·
…
▸
MIN 24 H
—
MAX 24 H
—
viimeiset 24 h · väri seuraa lämpötilaa
Tunturin lämpötila
Saanan asema · viimeiset 24 h
…
▸
MIN 24 H
—
MAX 24 H
—
Saana 1002 m Kylä 482 m
Pitkä ennuste
·
…
▸
Kuvake on vuorokauden vallitseva sää, ei pahin hetki: se lasketaan tuntikohtaisista koodeista yleisimpänä, kuten yr.no tekee. Open-Meteon oma vuorokausikoodi on tuntien maksimi, jolloin yksikin pilvinen tunti tekisi selkeästä päivästä pilvisen. Poikkeus: jos päivään osuu sadetta, sade näkyy kuvakkeessa vaikkei olisi yleisin — muuten sateinen aamu katoaisi näkyvistä.
Pilvisyys tarkoittaa tässä kokonaispilvisyyttä yläpilvet mukaan lukien. Revontulien kannalta olennaiset ala- ja keskipilvet löytyvät Pilvisyys-välilehden 9 vrk kortista.
Pitkä ennuste · 5 viikkoa
ECMWF EC46 · ensemble · napauta avataksesi
…
▸
Ylin lämpötila
Alin lämpötila
Viiva = mediaaniennuste. Tummempi kaista = puolet ennusteista (25–75 %). Vaalea kaista = kaikkien ennusteiden vaihteluväli. Kaistan leveneminen kertoo kuinka nopeasti varmuus katoaa.
Lähde: ECMWF EC46 Open-Meteon kautta, 51 ensemble-jäsentä. Alue-ennuste 36 km ruudussa, jota ei ole korjattu paikallisiin oloihin — absoluuttiset lukemat voivat olla pari astetta pielessä, etenkin tunturimaastossa. Arvokasta on trendi ja hajonta. Tarkemmat 15 päivän ennusteet ovat Pitkä ennuste -kortissa.
Lumen syvyys
FMI · Lasketaan...
…
▸
10 suurinta lumensyvyyttä Suomen havaintoasemilla juuri nyt
Kilpisjärven ilmasto muuttuu
Jää, lumi ja lämpötilat vuosikymmenten ajalta · napauta avataksesi
…
▸
Ensilumi
Kilpisjärvi kyläkeskus · vuodesta 1960 · napauta avataksesi
…
▸
–
ENSILUMI
—
 
Ensilumi katsotaan sataneeksi, kun maassa on ensimmäisen kerran ehjä, vähintään 1 cm paksuinen lumikerros aamun havaintohetkellä: kesäaikana kello yhdeksältä ja talviaikana kahdeksalta. Kortti etsii sen FMI:n vuorokausittaisesta lumensyvyydestä 1.8. alkaen — ei lumisateesta, joka on eri asia: lunta voi sataa ilman että maahan jää mitään.
Lähde: Ilmatieteen laitos, Kilpisjärvi kyläkeskus. Vain tämä asema — Saanalla ei ole lumensyvyysmittausta, joten sille ei voi laskea ensilunta. Asema on siirtynyt vuosien varrella, joten haku kattaa koko kylän alueen yhden pisteen sijaan.
ⓘ︎ Lisätietoa
Haettu kausi tallennetaan, joten sama vuosi haetaan vain kerran. Vertailulista kertyy selatessa. Tavallinen ajankohta näytetään 30 viime syksyltä sekä mediaanina (keskimmäinen syksy, ei herkkä poikkeusvuosille) että keskiarvona; mukana ovat myös lumipeitekortissa jo lasketut talvet, joten tilasto voi olla valmiina ilman uusia hakuja. Arkisto ei yllä aseman perustamisvuoteen 1951 asti; vanhimmille vuosille kortti kertoo jos havaintoja ei ole.
Kilpisjärven vesi ja jää
SYKE · pintaveden lämpötila, jäätyminen ja jäänlähtö
…
▸
Ladataan…
Lumipeite · talvet 1960 →
Kilpisjärvi kyläkeskus · FMI:n lumensyvyys
▸
Kilpisjärven kyläkeskuksen aseman mitattu lumensyvyys (FMI, aamuhavainto) talvittain. Talvi = 1.8.–31.7. Lumikausi on talven pisin yhtäjaksoinen jakso, jolloin maassa on vähintään 1 cm lunta (pysyvä lumipeite) - pystypalkki alkaa lumipeitteen tulosta ja päättyy sen sulamiseen. Ensilumi-kortti näyttää erikseen syksyn ensimmäisen lumipäivän, joka voi sulaa pois ennen pysyvää lumipeitettä.

Mukana vain talvet, joilta on havainto vähintään 300 päivältä. Kuluva talvi ei ole mukana ennen kuin se on päättynyt.

Lähde: Ilmatieteen laitos, Enontekiö Kilpisjärvi kyläkeskus (fmisid 102016). Havainnot tallentuvat puhelimeen: menneet talvet eivät enää muutu.
Kovat pakkaset · talvittain
Kilpisjärvi kyläkeskus · FMI:n vuorokauden alin lämpötila
▸
Montako päivää kunakin talvena vuorokauden alin lämpötila oli −25 °C tai kylmempi (vaalea) ja −30 °C tai kylmempi (tumma), sekä talven kylmin lukema. Talvi = 1.8.–31.7. Mukana talvet, joilta on havainto vähintään 140 marras–maaliskuun päivältä. Otsikon luku on viimeisimmän talven −25 °C:n päivät.

Lähde: Ilmatieteen laitos, Enontekiö Kilpisjärvi kyläkeskus (fmisid 102016). Menneet talvet tallentuvat puhelimeen.
Sääasemahavainnot
Lasketaan...
…
▸
Lähimpien virallisten havaintoasemien mittaukset juuri nyt - ei ennuste. Valitse asema jos haluat katsoa tiettyä (esim. Kilpisjärvellä kannattaa vertailla kylää, Saanaa ja Goddejávria erikseen - ne eroavat paljon toisistaan).
Säävaroitukset
FMI + MET Norway + SMHI · napauta avataksesi
…
▸
Lähteet: Ilmatieteen laitos (Suomi, CAP-varoitukset), MET Norway (Norja, MetAlerts) ja SMHI (Ruotsi). Varoitus näkyy, jos sijaintisi on sen alueen sisällä. Ruotsin (SMHI) varoituksista mukana ovat keltaiset, oranssit ja punaiset maa-alueiden varoitukset; SMHI:n tiedotteet ja merivaroitukset jätetään pois (merivaroitukset tulevat FMI:ltä). Ruotsin tekstit ovat englanniksi. Jos jotakin lähdettä ei saada haettua, kortti kertoo sen erikseen.
Tasot: keltainen lievempi, oranssi vakava, punainen äärimmäinen. Norjan varoitukset ovat hyödyllisiä ajoreitillä Skibotniin ja Lyngeniin, Ruotsin Karesuvannon–Kiirunan suunnalla.
Lumivyöryvaara
Varsom · Nord-Troms ja Lyngen · haetaan...
…
▸
Lähde: NVE / Varsom.no. Varoitukset julkaistaan 1.12.–31.5. päivittäin klo 16 mennessä kolmelle päivälle. Nord-Troms kattaa Skibotnin ja Kilpisjärven vastaisen rajaseudun, Lyngen Lyngenin Alpit. Suomen puolelle ei julkaista lumivyöryvaroituksia. Tasot: 1 vähäinen, 2 kohtalainen, 3 huomattava, 4 suuri, 5 erittäin suuri. Teksti on Varsomin englanninkielinen tiivistelmä.
E8 · tieolot
Fintraffic · valtatie 21 ja Käsivarsi · haetaan...
…
▸
Norjan puoli (Skibotndalen)
Tiesulut ja saattueajot näkyvät Vegvesenin liikennetiedoissa – kirjoita hakukenttään E8. Ajokelin näet myös Muut sääkamerat -kortin tiekameroista.
Lähde: Fintraffic / Digitraffic, liikennetiedotteet ja tietyöt. E8 on Suomessa valtatie 21 (Tornio–Kilpisjärvi). Mukana myös muut tiet Käsivarren alueella.
Säähistoria · asemamittaus
FMI:n havaintoasemat · napauta avataksesi
▸
Palkki = kuukauden keskilämpötilan ero vertailukauteen. Oranssi = normaalia lämpimämpi, sininen = kylmempi. Oikeanpuoleisin luku on sademäärän ero normaaliin. Himmennetty rivi tarkoittaa mittauskatkosta: keskiarvo on laskettu vain niistä vuorokausista jotka mitattiin, joten siitä ei lasketa poikkeamaa. ”Ei vertailukautta” tarkoittaa että mittaus on olemassa mutta FMI ei julkaise sille kuukaudelle 30 vuoden normaalia — luku näkyy, poikkeamaa ei voi laskea.
Tässä kortissa asemaa verrataan saman aseman omaan 30 vuoden vertailukauteen (1991–2020), eli korkeus ja sijainti ovat identtiset eikä kyse ole mallista lainkaan.
ⓘ︎ Lisätietoa
Säähistoria · Kilpisjärvi -kortin Poikkeama normaalista -välilehti käyttää sen sijaan ERA5-uusanalyysiä, jonka ruutu on noin 31 km ja korkeus alueen keskiarvo — Käsivarressa se sekoittaa tunturit ja laaksot. Vastineeksi se ulottuu vuoteen 1940, tämä vain vertailukauden alkuun.
Ero-välilehti näyttää Saanan ja kyläkeskuksen lämpötilaeron kuukausittain — 519 metrin korkeusero samalla tunturilla. Oranssi tarkoittaa että tunturissa oli lämpimämpää kuin kylässä: talvella se on tavallista, koska kylmä ilma valuu laaksoon ja syntyy inversio.
Saanalta (1002 m) FMI julkaisee vain lämpötilan: sademäärä ja kuukauden ääriarvot ovat sen osalta tyhjiä — asemalla ei ole sademittaria. Saanan havainnot alkavat 1991, joten sen vertailukausi on käytännössä koko aseman historia — lukuun kannattaa suhtautua varauksella.
Lähde: Ilmatieteen laitos, avoin data. Enontekiö Kilpisjärvi kyläkeskus (fmisid 102016, 482 m, havaintoja vuodesta 1951) ja Enontekiö Kilpisjärvi Saana (fmisid 102017, 1002 m, vuodesta 1991).
Kolme lähdettä, kolme eri lukua
Sovellus näyttää saman kuukauden poikkeaman kolmesta aineistosta. Ne eroavat toisistaan jopa parilla asteella — se ei ole vika, vaan ne mittaavat eri kokoista aluetta. Kortit ovat sivulla tässä järjestyksessä, tarkimmasta karkeimpaan:
  • Asemamittaus (tämä kortti) — lämpömittari Kilpisjärven kyläkeskuksessa, verrattuna saman mittarin omaan 30 vuoden keskiarvoon. Tarkin, kun kysymys on ”millaista oli kylässä”. Toimii vain jos mittaus on olemassa.
  • Hila-kartat — havainnot interpoloituna 10 km ruutuun. Karkeampi kuin asemamittaus, mutta ainoa joka kattaa koko maan, myös paikat joissa ei ole asemaa.
  • ERA5 — uusanalyysi noin 31 km ruudulla, Käsivarressa mukana Norjan merellinen vaikutus. Karkein, mutta ainoa joka ulottuu vuoteen 1940.
Kuukausikartat · koko Suomi
FMI:n hila-aineisto · vuodesta 1961 · napauta avataksesi
▸
–
Ladataan…
Lähde: Ilmatieteen laitos, ”Karttoja vuodesta 1961”. Poikkeamat lasketaan vuosien 1991–2020 keskiarvosta — sama vertailukausi kuin asemamittauskortissa.
ⓘ︎ Lisätietoa
Arvot perustuvat hila-aineistoon, jossa säähavainnot interpoloidaan 10 × 10 km ruudukkoon. Sen ansiosta arvo saadaan myös sieltä missä asemaa ei ole, mutta lukema voi poiketa yksittäisen havaintoaseman arvosta. Käsivarressa ero on iso: yksi ruutu sisältää sekä laakson että tunturin.
Kartat julkaistaan viiveellä, joten tuorein saatavilla oleva kuukausi voi olla edellinen tai sitä edellinen.
Kolme lähdettä, kolme eri lukua
Sovellus näyttää saman kuukauden poikkeaman kolmesta aineistosta. Ne eroavat toisistaan jopa parilla asteella — se ei ole vika, vaan ne mittaavat eri kokoista aluetta. Kortit ovat sivulla tässä järjestyksessä, tarkimmasta karkeimpaan:
  • Asemamittaus — lämpömittari Kilpisjärven kyläkeskuksessa, verrattuna saman mittarin omaan 30 vuoden keskiarvoon. Tarkin, kun kysymys on ”millaista oli kylässä”. Toimii vain jos mittaus on olemassa.
  • Hila-kartat (tämä kortti) — havainnot interpoloituna 10 km ruutuun. Karkeampi kuin asemamittaus, mutta ainoa joka kattaa koko maan, myös paikat joissa ei ole asemaa.
  • ERA5 — uusanalyysi noin 31 km ruudulla, Käsivarressa mukana Norjan merellinen vaikutus. Karkein, mutta ainoa joka ulottuu vuoteen 1940.
Säähistoria · Kilpisjärvi
Lämpötila & sade · lähde vaihtuu välilehdittäin · napauta avataksesi
▸
Ladataan...
Kolme lähdettä, kolme eri lukua
Sovellus näyttää saman kuukauden poikkeaman kolmesta aineistosta. Ne eroavat toisistaan jopa parilla asteella — se ei ole vika, vaan ne mittaavat eri kokoista aluetta. Kortit ovat sivulla tässä järjestyksessä, tarkimmasta karkeimpaan:
  • Asemamittaus — lämpömittari Kilpisjärven kyläkeskuksessa, verrattuna saman mittarin omaan 30 vuoden keskiarvoon. Tarkin, kun kysymys on ”millaista oli kylässä”. Toimii vain jos mittaus on olemassa.
  • Hila-kartat — havainnot interpoloituna 10 km ruutuun. Karkeampi kuin asemamittaus, mutta ainoa joka kattaa koko maan, myös paikat joissa ei ole asemaa.
  • ERA5 (tämä kortti, kaksi oikeanpuoleista välilehteä) — uusanalyysi noin 31 km ruudulla, Käsivarressa mukana Norjan merellinen vaikutus. Karkein, mutta ainoa joka ulottuu vuoteen 1940.
Taustan testinäkymä
Sivun tausta reagoi pimeyteen ja aurinkotuuleen · napauta avataksesi
▸
Sivun taustan hehku ei ole koriste: se ohjautuu todellisesta pimeydestä ja aurinkotuulen voimakkuudesta. Rauhallisena päivänä sitä ei näy lainkaan, mikä on tarkoitus. Tästä voit katsoa miltä eri tilanteet näyttävät. Kokeilu ei muuta yhtään korttia tai lukemaa.
Pimeys –
päivätäysi pimeys
Aurinkotuulen voimakkuus –
rauhallinenmyrsky
Lumitilanne satelliitista
Kilpisjärvi–Halti · Sentinel-2 / Landsat · napauta avataksesi
▸
Etsitään viimeisimpiä kuvia...
Lähde: NASA GIBS, Harmonized Landsat Sentinel-2 (HLS), tosivärikuva 30 m. Kuva ilmestyy noin 2–4 vrk kuvauksen jälkeen. Valkoinen voi olla lunta TAI pilveä – pilvillä on yleensä tumma varjo vieressään, lumella ei. Pilviprosentti on NASAn pilvimaskista koko noin 110 km:n kuvaruudulle, ei pelkälle tälle rajaukselle, joten se on suuntaa-antava. Himmennetyt kuvat ovat yli 50-prosenttisesti pilvisiä. Kaamoksessa (n. marras–tammikuu) kuvia ei synny ja matala aurinko tekee loka- ja helmikuun kuvista varjoisia.
Revontulikamerat
Kilpisjärvi Live LIVE
YouTube · pohjoisnäkymä, Saana taustalla
▸
napauta – avaa live-kuva
Suora striimi Kilpisjärveltä, pohjoiseen suuntautuvalla näkymällä Saana taustalla. Kilpisjärvi on tilastollisesti yksi Suomen parhaista revontulien tarkkailupaikoista.
Skibotn all-sky 1 MIN
UiT · Skibotnin observatorio · 45 km luoteeseen · koko taivas
▸
Skibotnin all-sky-kameran viimeisin kuva
Ladataan kuvaa...
Tieteelliset all-sky-kamerat Skibotnin observatoriossa Norjassa, noin 45 km Kilpisjärveltä luoteeseen - käytännössä sama taivas. Kalansilmäoptiikka näyttää koko taivaan horisontista horisonttiin, joten kuvasta näkee heti, onko revontulirengas pohjoisessa, yläpuolella vai jo etelässä.

Väri (BACC #5): ZWO ASI174MC -värikamera, 185° näkökenttä. Päivittyy minuutin välein, kun aurinko on yli 10° horisontin alla.
Mustavalko (TGO ASC01): herkempi, päivittyy minuutin välein jo kun aurinko on yli 2° horisontin alla - käynnistyy siis illalla aiemmin kuin värikamera.
Keogrammi: yön revontulet yhtenä kuvana. Vaaka-akselilla aika, pystyakselilla taivaan magneettinen pohjois–etelä-viiva (0–180°). Kirkas raita kertoo, milloin ja missä kohtaa taivasta revontulet olivat - hyvä tapa katsoa jälkikäteen, mitä yöllä tapahtui.

Kuvien ajat ovat UT-aikaa (Suomen aika = UT + 2 talvella, + 3 kesällä). Keogrammin alle piirretään Suomen aika. Napauta kuvaa avataksesi alkuperäisen sivun.

Lähde: Tromsø Geophysical Observatory, UiT Norjan arktinen yliopisto. BACC #5 yhteistyössä UNIS:n Kjell Henriksen -observatorion (prof. Fred Sigernes) kanssa.
Kilpisjärvi all-sky · yö kerrallaan
FMI · kylän oma revontulikamera · keogrammi
▸
Ladataan...
Ilmatieteen laitoksen all-sky-kamera Kilpisjärvellä (MIRACLE-verkosto). Keogrammi näyttää koko yön yhtenä kuvana: vaaka-akselilla aika (UT, Suomen aika = UT + 2 talvella), pystyakselilla taivaan pohjois–etelä-viiva (ylhäällä pohjoinen). Kirkkaat pystyraidat ovat revontulia, ja niiden paikka pystysuunnassa kertoo, oliko revontulirengas pohjoisessa, yläpuolella vai etelässä. Musta alku ja loppu = valoisa aika, jolloin kamera ei kuvaa.

Kuva julkaistaan seuraavana päivänä, ja kamera kuvaa syys/lokakuusta huhtikuuhun. Kuvan päiväys on se ilta, jolloin kuvaus alkoi. Sama kuva aukeaa myös Kp-kortin myrskyhistoriasta napauttamalla myrskyä.

Lähde: Ilmatieteen laitos, MIRACLE all-sky-kamerat (space.fmi.fi). FMI merkitsee keogrammit raakadataksi, joka ei sellaisenaan sovellu julkaistavaksi.
Levi Live LIVE
YouTube · pohjoisnäkymä
▸
Sama tuottaja (Starlapland / Samuli Korvanen) kuin Kilpisjärven kamerassa. Kameroiden mukaan tuottaja lupaa niiden olevan päällä ympäri vuoden — huomaa silti, että kuva ei näy valoisaan aikaan.
Sodankylä Live LIVE
YouTube · Lappi
▸
Suora striimi Sodankylästä, Lapista.
Kuvausavustin
▸
Lasketaan...
Katso: todennäköisin suunta Kp:n ja leveysasteen perusteella – Kilpisjärvellä revontulirengas on usein lähes suoraan yläpuolella, joten myös zeniitti kannattaa pitää kuvassa.
Kuu ja Linnunrata lasketaan valitulle sijainnille. Linnunradan kirkkain osa (galaksin keskusta, Jousimies) jää Kilpisjärvellä aina horisontin alle; pohjoisen talven Linnunrata kulkee Joutsenen, Kassiopeian ja Perseuksen kautta.
Objektiivit: asetukset lasketaan Canon R6 II:lle (täyskenno, pikselikoko 6,0 µm) omille objektiiveillesi. Enint. = pisin valotusaika ennen kuin tähdet alkavat venyä viiruiksi (NPF-sääntö, pahin tapaus taivaan päiväntasaajalla – Pohjantähden suunnassa voi valottaa pidempään). ISO on laskettu niin, että valotus pysyy samana objektiivista riippumatta: f/1.4 kerää neljä kertaa enemmän valoa kuin f/2.8. ★ = suositus nykyiseen tilanteeseen. Kokeile ja korjaa histogrammin mukaan – revontulien kirkkaus vaihtelee minuutissa kymmenkertaisesti. Jos reunojen tähdet näyttävät lokeilta (kooma), himmennä 1/3–2/3 aukkoa.
Olosuhteet: vinkit näkyvät vain kun niille on syytä (kova pakkanen, kosteus, tuuli), sijainnin tuntiennusteesta.
Muistilista kentälle
Histogrammi & ylivalotus
Tarkista jokaisen kuvan jälkeen. Revontulipilarien kirkkaimmat kohdat ylivalottuvat helposti – jos ylivalotusvaroitus vilkkuu tai histogrammi osuu oikeaan reunaan, laske ISO:a tai lyhennä aikaa.
Jalusta & ajastin
Jalusta aina. Kameran sisäinen intervalliajastin tekee yhtenäisen time-lapse-sarjan koskematta kameraan – tärisee vähemmän kuin napin painaminen.
R6 Mark II: pitkän valotuksen kohinanvaimennus (LENR)
Kuvausvalikko (punainen kamerakuvake) → Pitkän valotusajan kohinanvaimennus → Pois. Se ottaa jokaisen kuvan jälkeen yhtä pitkän pimeäkuvan, mikä tuplaa kuvien välisen ajan ja rikkoo time-lapse-rytmin. Voi auttaa yksittäisissä pitkissä otoksissa, ei sarjoissa.
R6 Mark II: kuvanvakain
Kuvausvalikko → IS-tila → Pois jalustalla – vakain voi yrittää kompensoida liikettä, jota ei ole, ja lisätä epäterävyyttä.
Sigma 14mm f/1.8 Art: tarkennuskikka
Etäisyysasteikko kulkee äärettömästä metriin muutaman millin kierrolla, ja objektiivin voi kiertää äärettömän ohi ilman rajoitinta. Älä luota ääriasentoon – tarkista aina live view -zoomilla.
Canon RF 14mm f/1.4L VCM
Terävä jo täysin auki. Painaa noin 578 g, karkeasti puolet Sigmasta – aito etu pitkillä kävelymatkoilla ja kylmässä.
Akut
Vara-akut lämpimässä sisätaskussa, ei kamerassa tai repussa jäähtymässä – kylmä tyhjentää litiumakut nopeasti, ja kapasiteetti palautuu vasta lämmetessä.
Kamera pysyy ulkona
Ei kameraa väliajoin lämpimään sisälle – kylmästä lämpimään optiikka huurtuu ja kastuu, takaisin pakkaseen se jäätyy. Tuo sisään vasta lopuksi suljetussa repussa, jotta lämpeneminen on hidasta.
Muut sääkamerat
Norja + Enontekiö · Windy.com · päivittyy muutaman min välein
▸
Tänään taivaalla
Taivaskaari
Auringon ja Kuun korkeus · napauta avataksesi
…
▸
ⓘ︎ Lisätietoa
Vaakaviiva on horisontti. Sen alapuolella kappale on laskenut. Auringon kohdalla varjostetut vyöhykkeet ovat hämärän rajat: −6° siviilihämärä (kirkkaat revontulet alkavat erottua), −12° merenkulkuhämärä, −18° täysi pimeys. Kuu horisontin yläpuolella vaalentaa taivasta sitä enemmän mitä korkeammalla ja täydempänä se on.
Pimeä aika
Lasketaan...
Iso luku = merenkulkuhämärä (−12°). Kirkkaat revontulet erottuvat jo siviilihämärän (−6°) jälkeen, astronominen (−18°) on tausta täysin musta.
…
Aurinko
Lasketaan...
…
▸
ⓘ︎ Lisätietoa
Tähtitieteellinen laskenta tasaiselle horisontille, ajat laitteen aikavyöhykkeellä. Tuntureiden keskellä aurinko katoaa näkyvistä käytännössä hieman laskennallista aiemmin. Yön pituus = 24 h − päivän pituus.
Kilpisjärven kaamoslaskuri
Lasketaan...
…
Tähtitieteellinen laskenta (tasainen horisontti). Kilpisjärveä ympäröivät tunturit peittävät matalalla olevan auringon näkyvistä käytännössä hieman aiemmin/myöhemmin - paikallisesti koettu kaamos alkaa siksi n. viikon tätä aiemmin ja päättyy n. viikon myöhemmin.
Kilpisjärven yötön yö -laskuri
Lasketaan...
…
Tähtitieteellinen laskenta (tasainen horisontti) - täsmää käytännössä hyvin, koska matalalla oleva kesäyön aurinko ei jää tuntureiden taakse yhtä herkästi kuin talven kaamosaurinko.
Aurinkoaika & magneettinen keskiyö
Lasketaan...
…
▸
Lasketaan...
Kuu
Lasketaan...
…
▸
Lasketaan kuun valaistusastetta.
Meteorit
Lasketaan...
…
▸
Lasketaan aktiivisia parvia...
Linnunrata
Lasketaan...
…
▸
Lasketaan...
Tietoa revontulista
Revontulet info
Synty, värit, muodot ja paras aika Kilpisjärvellä
FI
▸
Aurora borealis info
How it forms, colours, shapes and the best time in Kilpisjärvi
EN
▸
Eteläinen osa
Kilpisjärveltä ei näy — hyödyllinen kun olet esim. Lohjalla tai Vantaalla.
ISS-ohitukset
Haetaan...
…
▸
Lasketaan seuraavia näkyviä ohituksia.
Havaintopäiväkirja
Tallenna illan lukemat, näet ajan myötä millaiset arvot toimivat sinun paikoissasi.
Ei vielä tallennettuja merkintöjä.
Sisältää päiväkirjan, kalenterin, sijainnin ja suosikit. Vain tällä laitteella — tallenna tiedosto talteen esim. Tiedostot-appiin jos vaihdat puhelinta.
Synkronointi laitteiden välillä
Hälytykset
Ilmoitus kun olosuhteet ovat hyvät · napauta avataksesi
Tarkistetaan tilaa…
Kaksi eri ilmoitusta, koska Kilpisjärvellä sitova ehto on pilvet eikä aktiivisuus: revontulia näkyy noin 75 %:na kirkkaista öistä, joten selkeä taivas on se harvinainen osa.
Iltaennakko tulee ennen pimeän alkoa ja kertoo tulevan yön pilviennusteen — illan ehtii siis vielä suunnitella. Kerran per yö.
Aktiivisuushälytys tulee yöllä vain tavallista paremmasta (Boyle 50 on sivun oma ”kannattaa mennä” -raja). Matalampi kynnys vain toistaisi iltaennakon.
ⓘ︎ Lisätietoa
Poikkeus: jos ennuste lupasi pilvistä eikä iltaennakkoa lähetetty, mutta taivas kirkastuukin yön aikana, kynnys puolittuu. Ennuste pettää täällä usein tähän suuntaan, eikä silloin kannata jäädä kotiin sen takia.
Alapilvet eikä kokonaispilvisyys, koska yläpilvien läpi revontulet usein erottuvat. Sama jakso hälyttää vain kerran, ja hälytysten väli on vähintään 90 minuuttia — puhelin ei siis piippaa koko yötä saman purkauksen ajan. Sijainti on se jossa olit hälytyksiä ottaessasi; ota ne uudelleen käyttöön jos siirryt muualle.
Kalenteri
Ennusteet vs. mitä oikeasti tapahtui — napauta päivää.
Ma
Ti
Ke
To
Pe
La
Su